Koulukiusaaminen loppuu lyömällä?

Kirjoittanut Joona Rontu, Aggredi Pirkanmaa.

Alaikäisten tekemä väkivalta on noussut valtakunnan otsikoihin muutaman viime viikon aikana, kun useassa koulussa on paljastunut oppilaiden välisiä pahoinpitelyitä ja muita väkivallantekoja. Tapaukset ovat herättäneet keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin lehtien mielipidepalstoilla ja paljon on puhuttu muun muassa siitä, miten kouluväkivalta saataisiin loppumaan ja mitä väkivallan tekijöille pitäisi tehdä. Jotkut ovat ehdottaneet, että väkivallan tekijä pitäisi erottaa tai hänet pitäisi siirtää toiseen kouluun. Ensisijaista on toki suojella väkivallan uhriksi joutunutta oppilasta, mutta väkivalta ei vähene, jos myös tekijää ei auteta. 

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen muistuttaa Ylen 24.9.2020 julkaisemassa uutisessa, että väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi tai nuori on voinut joutua myös itse väkivallan uhriksi esimerkiksi omassa kodissaan.

– Lähisuhdeväkivalta on sellaista, että siihen usein totutaan. Tällaisissa oloissa kasvavilla lapsilla kynnys väkivallan käyttöön voi olla matalampi. Siksi ennaltaehkäisevän työn tulee olla jatkuvaa. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on entistä enemmän, Heikkinen kertoo.

Hän arvioi, että poikkeustilan aiheuttama eristäytyminen koteihin on saattanut pahentaa joidenkin lasten ja nuorten tilannetta. Kouluissa pahoinpitelyt tulevat usein esiin muun muassa kouluterveydenhuollossa, mutta keväällä kodeissa mahdollisesti sattuneet tilanteet ovat voineet jäädä piiloon.

– Pitäisi varautua siihen, että tällaisia ongelmia on mahdollisesti vielä edessä. Väkivallan uhri tarvitsee apua ja tukea koululta, perheeltä ja kavereilta, mutta myös tekijä on tuen tarpeessa, jotta hän ei uusisi tekoaan. Kaikki voisivat miettiä, mitä minä voisin tehdä, jotta tällaista ei sattuisi, Heikkinen sanoo.

Aggredissa kuulemme väkivallan tekijöiltä usein tarinoita siitä, miten väkivaltainen käytös on alkanut ja minne sen juuret ulottuvat. Monet ovat kertoneet itse kohtaamastaan väkivallasta. Vaikka kotona kaikki olisikin ollut hyvin, koulussa tapahtuva jatkuva kiusaaminen ja pahoinpitely on voinut johtaa siihen, että nuori on alkanut pinnan kiristyttyä puolustaa itseään. Kun kiusaajaa on lyönyt takaisin, on kiusaaminen loppunut. Samalla on saanut kunnioitusta ja mainetta sekä näkymättömän suojamuurin itselleen: sellaista ei kiusata, joka saattaa lyödä takaisin. 

Lapsen mielessä itsensä puolustaminen väkivaltaisesti voi muuttua toimivaksi tavaksi selvitä ehjin nahoin muistakin ongelmatilanteista. Väkivallasta tulee nopeasti tapa, jolla ratkotaan kavereiden väliset riidat ja kotona ärsyttävät tilanteet. Muunlaista keinoa vaikeiden tilanteiden hoitamiseen ja haastavien tunteiden käsittelyyn ei välttämättä ole missään lapselle opetettukaan. Olisi hyvä muistaa, että tappeluleikit eivät välttämättä aina ole leikkiä ja siitä voi jäädä pitkälle vaikuttavat arvet. 

Aggredissa voidaan puhua paitsi väkivallasta, myös kiusaamisesta, kiusatuksi tulemisesta ja siitä, miten ne ovat elämään vaikuttaneet. Mahdollisuus kertoa oma tarina vapaasti tuomitsemattomassa ympäristössä on monille Aggredin asiakkaille ollut todella tärkeää. Kiusaajille ei välttämättä koskaan voi antaa anteeksi, mutta kiusaamisen jälkiin ja vaikutuksiin omassa itsessä voi yrittää suhtautua myötätuntoisemmin. Siinä Aggredi voi olla avuksi.